Huivin jujuhan on minua niin kovasti viehättävä epäsymmetrisyys yhdistettynä kaarevaan muotoon ja raitoihin - erinomaiset edellytykset täysosumalle siis. Päätin aloittaa keskiharmaalla vaaleimman sijaan, ettei huivista tulisi liiankin vaalea. Reunalisäysten kanssa takkuilin aikani, sillä en ollut tyytyväinen oikein minkään version ulkonäköön; alkuperäisen ohjeen mukaan tehtynä lisäysreunoista tulee helposti todella tiukat ja huivi uhkaa jäädä rypyille viimeistelynkin jälkeen. Lopulta päädyin neulomaan jokaisen kerroksen ensimmäisen silmukan kaksi kertaa peräkkäin oikein ikään kuin lisäten ketjusilmukan kerroksen alkuun, ja se toimi ihan kohtuullisesti.
Välillä pelkäsin, että värityksestä tulee tunkkainen tai ettei kontrasti riitä. Aloitusreunaan jäävä pieni kyttyräkin mietitytti, se kun on hyvin tyypillinen piirre tällaisille kaareville huiveille, joissa lisäykset tehdään reunoissa. Viimeistely häivytti kyttyrän lähes olemattomiin, mutta jätti kyllä mielen perukoille pohdittavaksi sen, miten kyttyrän voisi välttää.
Viehättävä epäsymmetrinen muotokieli kärsii kyllä oleellisesti minun käytössäni, minä kun kieputtelen kaikki huivit samalla tavalla enemmän tai vähemmän tiiviisti kaulan ympärille. Näin hienovarasessa väriyhdistelmässä etenkin keskiharmaa tahtoo hukkua hopean- ja mustanharmaiden rinnalla, mutta ehkä se sittenkin antaa kokonaisuuteen syvyyttä.
Langat ovat ehdotonta eliittiä, ja huivi on aivan käsittämättömän pehmeä. Minulla olikin sopivasti harmaan raitahuivin mentävä aukko huivivarastossani, joten tämä jäänee omaan käyttöön siitäkin huolimatta, ettei se aivan täysosuma sittenkään ollut. Lankoja kului yhteensä noin 180 g, joten 135 g jäi vielä toiseen huiviin.
Voi, mikä luksushuivi! Ihan täydellinen.
VastaaPoistaIhana!
VastaaPoistaOnpa kaunis, harmoninen huivi! Minä kans pyöritän huivin aina samallaviisiin kaulalle ja siksipä suurin osa niistä onkin ihan pelkkiä baktuksia :)
VastaaPoistaHirmuisen tyylikäs!
VastaaPoista