Leftie meets Da-Capo

Martina Behmin huivimalleissa on sitä jotakin, enimmäkseen jollakin pienellä jujulla ryyditettyä yksinkertaista tyylikkyyttä. Leftie-huivimalli päätyi jonooni jo aikoja sitten, ja alunperin suunnittelin neulovani sen tummanharmaana värikkäin lehtiraidoin. Suunnitelmat tuppaavat muuttumaan ajan saatossa, niin tälläkin kertaa. Lopulta joulun ajan neulomuksia suunnitellessani törmäsin aikaisemmin syksyllä kirpputorilta pelastamaani Pirtin Kehräämön sinapinkeltaiseen karstalankaan sekä Olive Branch -huivista yli jääneeseen tummanruskeaan mysteerivillalankaan. Lankojen liitto oli sillä sinetöity.

Huivista tuli juuri niin ihana kuin kuvittelinkin; todellisuudessa tummanruskea on tummempi ja keltainen paljon sinappisempi kuin kuvassa, mutta idea käy kyllä ilmi tästäkin. Himpun alle 100 g (vajaat 350 m) pohjaväriä 2,5 mm puikolla ja löysähköllä käsialallani riitti 26 lehdykän huiviin, mikä on varsin riittävä määrä hyvän puettavuuden kannalta. Huivin muoto on valmiiksi kaareva, joten päälle asettelu onnistuu ongelmitta. Reilu liotus villanhoitoaineessa pehmensi karstalangan karkeutta siinä määrin, että oma (ei erityisen herkkä) ihoni kestää huivia ihan mukavasti.

Väreistä tulee mieleen Fazerin Da-Capo -suklaa. Ei yhtään paha assosiaatio sekään. Wikipedia tiesi kertoa, että Da-Capo -suklaapatukat saivat alkunsa siitä, että laadunvalvonnan virheellisiksi toteamat liköörikonvehdit haluttiin uusiokäyttää. Kohvehdit sulatettiin ja seokseen lisättiin rommia tasoittamaan liköörin makeutta. Kierrätys kunniaan - aivan kuten tässä huivissa!